Karppausruokaohjeet näyttävät liian energiapitoisilta ja kaikissa hedelmissä on liikaa hedelmäsokeria, jopa maito maistuu liian makealle. Nyt ei tekisi mieli syödä muuta kuin ruohoa. Tuntuu siltä, että eihän tämä muuten onnistu. Mutta tämä laitetaan onnistumaan vaikka väkisin. Nyt ovat mahdollisuudet vähissä. Haluanko olla tämän näköinen loppuelämäni? Joo… tuli sitten eilen katseltua Jutan puolen vuoden superdieetit -ohjelmaa televisiosta.
Tarvitsisin myös kunnon tsemppaajan, Vanhempi tytär tsemppaa uimahallissa. Ruokailu on vaikeaa, kun joutuu nuoremmalle tyttärelle tekemään toisia ruokia, mitä ei itse saa syödä. Mutta en voi pakottaa häntä syömään samalla tavalla kuin itse syön. Mutta silloin ei löytyisi sämpylää ja hapankorppua kaapista…
torstai, 24. tammikuu 2013
Kaikki on kyseenalaista
perjantai, 18. tammikuu 2013
"Ou mai kaat"
Vuosi alkoi huippulukemissa! Mutta nyt on karppaus jotenkin vauhdissa, pissa haisee penisiliiniltä ja päätä särkee. Ketoosia tavotellaan.
Olen monta kertaa yrittänyt aloittaa karppiruokavalion, mutta aina joku sotkee suunnitelmani. Taitaa olla se oma pää ja vaikeus hillitä mielihaluja. Nyt oon jo siinä tilassa, ettei halua pilata onnistunutta alkua millään epämääräisellä syöpöttelyllä.
Olen monta kertaa yrittänyt aloittaa karppiruokavalion, mutta aina joku sotkee suunnitelmani. Taitaa olla se oma pää ja vaikeus hillitä mielihaluja. Nyt oon jo siinä tilassa, ettei halua pilata onnistunutta alkua millään epämääräisellä syöpöttelyllä.
maanantai, 10. joulukuu 2012
Ei oo läski palanu vaan palannut
Ei onnistunut taaskaan. Nyt on suunta ylöspäin, mutta se on huono suunta laihduttamisessa. Pilates pitää ryhdissä, mutta se ja uinti kerran viikossa on niin vähän, kun muu aika töiden lisäksi on töistä toipumista. Väsyttää muka koko ajan. Kun vuosi vaihtuu kevätpuolelle, otan itseäni niskasta kiinni jälleen kerran.
Jokainen hetki on uusi alku! Vähän liiankin positiivinen aforismi.
Jokainen hetki on uusi alku! Vähän liiankin positiivinen aforismi.
tiistai, 23. lokakuu 2012
Jokin syömishäiriö
Ei ole nälkä, ei ruoka maistu. Ja sit kun on nälkä ja syö, tulee vatsakipuja tai tekee mieli laatata. Oonkohan saanut itselleni aikaiseksi jonkin syömishäiriön tai vatsakatarrin?
Niin ja se onneton rakkauskaan ei laihduta. Se tekee vain onnettomaksi.
Niin ja se onneton rakkauskaan ei laihduta. Se tekee vain onnettomaksi.
sunnuntai, 14. lokakuu 2012
Väärin karpattu
Ärsyttää asiaan perehtymättömien ihmisten into mollata karpaajia. Onhan se niin, että karppaus ei sovi kaikille, kuten ei moni muukaan asia. Mutta toisilla se on toiminut ja paino on alentunut tuoden mukanaan myös muita hyviä terveysvaikutuksia. Yhdet pahimmista mollaajista ovat niitä entisiä ns. karppaajia, jotka epäonnistuivat painonpudotuksessa ja saivat vaan lisäkiloja ja jopa terveysongelmia liiasta rasvasta ja lihasta. Nämä onnettomat vetivät himona munaa ja pekonia aamulla ja puputtivat sitten illalla salaa itseltään patonkia posket turpeina. Kaikissa ruokavalioissa on helppo pettää itseään ja syyttää sitten diettiiä huonoksi. Totuushan on, että kaikki dieetit toimivat, missä syöt vähemmän kuin kulutat.
Itselläni on karpatessa vaarana syödä liian vähän, koska parin viikon jälkeen tulee kylläiseksi pienemmistä annoksista ja verensokerin tasoittuessa ei tule nälkähuippuja. Karppauksen alussa tulee usein päänsärkyä, jota minä en itse meinaa millään kestää. Koitan kyllä ajatella silloin, että nyt ollaan oikealla tiellä ja nämä päänsäryt kohta helpottavat. Olen silloin hieman lisännyt hiilareita. Painonpudotus ei heilahda niin rajusti käyntiin, mutta alaspäin kuitenkin mennään. Tämä ja liian korkea verenpaine taitavatkin olla niitä harvoja asioita, missä ei tarvitse yrittää ylemmäs. Pari kiloa on tippunut ja joku sanoikin, että hitaasti ovat tulleet ja on parempi, että hitaasti lähtevätkin!
Sanotaan, että rakastuminen laihduttaa. Minulla taitaa toimia laihtumisen stimuloijana enempi tuo onneton rakkaus. Ruoka on lakannut maistumasta, katotaan nyt miten tää viikko menee.
Itselläni on karpatessa vaarana syödä liian vähän, koska parin viikon jälkeen tulee kylläiseksi pienemmistä annoksista ja verensokerin tasoittuessa ei tule nälkähuippuja. Karppauksen alussa tulee usein päänsärkyä, jota minä en itse meinaa millään kestää. Koitan kyllä ajatella silloin, että nyt ollaan oikealla tiellä ja nämä päänsäryt kohta helpottavat. Olen silloin hieman lisännyt hiilareita. Painonpudotus ei heilahda niin rajusti käyntiin, mutta alaspäin kuitenkin mennään. Tämä ja liian korkea verenpaine taitavatkin olla niitä harvoja asioita, missä ei tarvitse yrittää ylemmäs. Pari kiloa on tippunut ja joku sanoikin, että hitaasti ovat tulleet ja on parempi, että hitaasti lähtevätkin!
Sanotaan, että rakastuminen laihduttaa. Minulla taitaa toimia laihtumisen stimuloijana enempi tuo onneton rakkaus. Ruoka on lakannut maistumasta, katotaan nyt miten tää viikko menee.
